Mieletön kaipuu todellisuuteen

Depressiivinen rajatilatyttönen selvittää kulkuansa elämän ja kuoleman rajalla, sekä seikkailee ihmemaassa.

maanantaina, elokuuta 21, 2006

Huokaus

Olipas viikonloppu. Näin noin miljoona uutta ihmistä, enkä jaksanut yhtään jutella tai olla hyvällä tuulella, koska en ollut nukkunut ollenkaan edellisenä yönä ja syömisenkin kanssa oli niin ja näin. Rakkaat lukijani, kannattaa opetella elämän perusaakkoset, niin kuin se, että syödä pitää ja nukkua säännöllisesti ja paljon ja liikuntaakin kannattaa harrastaa. Pysyy paremmin pää kasassa. Tällä kertaa järkytykseni aiheutti puolalainen performanssiryhmä suka off (www.sukaoff.com) katselin esitystä sillä seurauksella, että seuraavan yön oksensin ja itkin ja näin painajaisia. Minkä helvetin takia mun on oltava niin herkkä? Miksen voi ohittaa näkemiäni asioita olankohautuksella? Mun on otettava aina kaikki niin vakavasti. Ihan niin kuin elämä olisi kuolemaakin vakavampi asia. Ja kaikki ihmissuhdeongelmat tähän päälle. Jonain päivinä tunnun musertuvan taakkani alle, toisina päivinä taas nautin sen aiheuttamasta kivusta.. Masokisti.