Mieletön kaipuu todellisuuteen

Depressiivinen rajatilatyttönen selvittää kulkuansa elämän ja kuoleman rajalla, sekä seikkailee ihmemaassa.

maanantaina, joulukuuta 25, 2006

Kipua..

Haluaisin repiä itseni rikki. Näin unta reisien viiltelystä. Ei mikään huono idea, mutta yritän välttää. Olen ihan puhki, vaikka juuri heräsin. Haluaisin vaan vetää pään täyteen bentsoja ja nukkua ja nukkua ja nukkua. Tajuttomana ei tarvitse ajatella. Vielä viikko, sitten toivon mukaan tuuli kääntyy kun muutan.. Jätän tämän itsemurhamisen pesäkkeen ja aloitan alusta. Saa nähdä onnistuuko Epäilen,mutta mulla on tukijoukot :) Nyt on paha olla. Nukkumaan kun en jaksa TAAAAAS päivystykseen. 2,5 viikkoa lääkärin tapaamiseen, se on pitkä aika, kun lääkitys on päin mäntyjä... Nojoo. Nukkumaan. Kauniita unia teille rakkaat lukijani.