Vieläkin enemmän hukassa..

Päivät kuluvat. Teen asioita, joita minun täytyy tehdä. Joitakin jopa haluan tehdä. Aloin miettimään, että miksi tämä kaikki on minulle niin merkityksetöntä. Kai olen vaan niin syvältä rikki, etten tule koskaan pääsemään siihen olotilaan jossa voisin vain nauttia arjesta. Ihmissuhteista puhumattakaan. Olen kylmä. Olen jäätä. Olen tuuliviiri ja pyörremyrsky. Olen välinpitämätön, eikä minua kiinnosta. Haluaisin rakkautta, mutta olen kykenemätön rakastamaan. En tunne mitään. Haluaisin päästä siihen olotilaan, jossa rakastuminen ei olisi mahdottomuus.

Seuraavaksi esitän teoriani suhteiden jatkumosta: *tadaa*
Kaikki ne ongelmat, mitä sinulla on nykyisessä parisuhteessasi, kävelevät sinua vastaan seuraavassa suhteessa mutta käänteisinä. Esimerkkejä omasta elävästä elämästäni. Kun kumppanini on ollut edellisessä suhteessaan pitkään niin, ettei olisi enää halunnut olla siinä. Enkö minä ollutkin tämän ihmisen kanssa, vaikken oikeasti halunnut. Hän sai siis näpeilleen valitettavasti minun kauttani. Ja minä taas... Edellinen kumppanini ei pystynyt saamaan orgasmia muuten kuin itsekseen. Minulle orgasmin saaminen on aina ollut helppoa, mutta eksäni tartutti minuun sen jännityksen ja epävarmuuden. Ja nykyisin olen kyvytön laukeamaan muiden kuin itseni kanssa. Ja näitä esimerkkejä on kymmeniä jokaisesta suhteestani (joita on ollut monta).

Näin viimeyönä unta jättimäisestä Geisha-levystä. Se oli melkein metrin pitkä ja puolisen metriä leveä ja se maksoi 4,20e. Nyt tuli kiire kauppaan, järjetön suklaanhimo, joskin epäilen, ettei lähikaupastamme noin suurta suklaalevyä löydy. Ehkä ostan monta pienempää tyydyttääkseni haluni. Seksi on suklaan korvike ;)