Mä rakastan koko maailmaa!

Rakastan, rakastan, rakastan niin kovasti.

Olen älyttömän masentunut ja kieriskelen itsesäälissä ja itsetuhossa. Ja sen lisäksi mulla on ihan järjetön päänsärky, joka vaan jatkuu päivästä toiseen...

Mutta mulla on ihana ihminen elämässäni, syli, johon paeta maailman pahuutta. Ja mulla on maailman paras paras ystävä! Ja muitakin hyviä ystäviä. Ja maailman parhaat opettajat, jotka lupasivat auttaa mua kouluhommissa kun kerroin masennuksestani. Ja ihana perhe.

Ja juuri tällä hetkellä tuntuu, etten muuta tarvitsekaan. Paitsi ehkä vahvempia särkylääkkeitä. Huomenna siis lääkäriin.



P.S. Sohvani on entinen sohva, tätä aihetta en kommentoi vaikka pyytäisitte ;)